Tulevaisuuden eläkeläiset

Seuraan luvattoman huonosti uutisia, mutta sen olen sentään huomannut, että eläkeiän nostamista suunnitellaan ja että siitä kohistaan. Ihmettelen kohua. Olen sanonut ehkä parikymppisestä asti puolileikilläni mutta myös vähintään puolitosissani, ettemme me pääse koskaan eläkkeelle. Että eläkeikä nousee 10-20 vuodella nykyisestä tai ehkä luovutaan koko käsitteestä eläköityminen. Enkä ole ystäväpiirissäni, tässä vähän alle ja yli nelikymppisten joukossa, ollenkaan ainoa näin ajatteleva. Suurten ikäluokkien lapsina tiedämme, että tulevaisuudessa on vähän maksajia ja paljon niitä, joille pitää maksaa.

Hyvä asia kohinassa on se, että puhutaan työssä jaksamisesta. Eläkeiän nosto ei paljon auta, jos useita viimeisiä työvuosia ei enää jakseta tehdä sitä työtä. Mutta ei näitä asioita vaihtoehtoisina voine pitää.

En ole kuvitellutkaan eläköityväni juuri ennen 2040-lukua, joten ei eläkeiän nosto tässä kovin kummalliselta tunnu. Ymmärrän toki, jos eläkeikää lähestyviä maalin siirtyminen kauemmas harmittaa.

6 kommenttia artikkeliin “Tulevaisuuden eläkeläiset”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Kuulostat melko pessimistiseltä pohtimalla jo eläkettäsi..
    Maailma muuttuu Jaanaseni..
    Me suuret ikäluokat voisimme syyllistyä niin, että riihen taa vaan..
    minä en suostu syyllistymään syntymästäni.
    Aloin tehdä rankkaa duunia jo 14v opiskellen koko ikäni siinä sivussa. Enkä vieläkään tiedä mikä minusta isompana ja vanhempana tulee.
    En silti koe olevani nuorempien uran la bonde.
    Todella vanhakantaista ajatella meitä pariinkymmeneen vuoteen yhteiskunnan verotaakkana, pikemmin talouselämän voimavarana. Tiedä häntä, miten tuleva nuorisomme villiintyy vielä kersoja väsäämään veronmaksajiksi.
    Olen enempi huolissani Vanhasen velanotosta. Se tuo mieleeni Vileenin Sulon, kun kerran halavalla saa..

  2. avatar Pekka Lampela sanoo:

    Huoltosuhde on asia josta puhutaan aika lailla kevein perustein. Kokonaisuus on paljon monimutkaisempi kuin viimeaikaisten puheiden perusteella voisi kuvitella. Me suurten ikäluokkien eläköityvät olemme huomattavasti aiempia ikäluokkia varakkaampia ja keränneet työeläkettä aiempia sukupolvia enemmän. Pelkkä lukumäärä ei kerro koko totuutta. Useampikin tutkija pitää eläkepommia suutarina.

    Ongelman ydin on siinä, että kilpailukyvyn nimissä halutaan jatkaa yhdeksänkymmenluvulta jatkunutta veroprogression lieventämistä, nyt viimeksi veronalennusten jatkamisella ja työnantajan kela-maksujen poistamisella.

    Pohtimisen aihe pitäisi olla se, miten tuotantorakennetta muutetaan vähemmän vientivetoiseksi, jotta taantumien ja lamojen vaikutukset olisivat vähemmän katastrofaalisia.

    Kannattaa muistaa, että YK:n vuoden 2005 milleniumraportti kertoi, että sen hetkisillä ruuan hinnoilla nälän poistaminen maailmasta maksaisi saman verran kuin rikkaimman kymmenyksen verotuksen nosto 1,6%. Sillä pelastuisi 30 000 lapsen henki joka ikinen päivä.

    Miettikääpä mitä tuo merkitsisi rikkaimman kymmenyksen elintasoon?

  3. avatar Jaana Lamberg sanoo:

    En pidä itseäni pessimistinä vaan realistina, Riitta… 😉 Enkä todellakaan tarkoita syyllistää suuria ikäluokkia.

    Pekka, huoltosuhteen suhteen voit hyvinkin olla oikeassa. Suurten ikäluokkien eläköityjät ovat eläkkeitään huomattavasti maksaneetkin. Mutta. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun suuret ikäluokat ovat ansaitulla eläkkeellä, tarvitaan myös riittävästi niitä, jotka ansaitsevat palkkatuloa. Järjestelmä perustuu pitkälti siihen, että eläkkeellä olevien tarvitsemia ulkomaisia hankintoja vastaavan viennin mahdollistaa työssä käyvien työpanos. Jos huoltosuhde on alhainen, ulkomaan kauppatase ei ehkä kestä, vaikka eläke olisikin ansaittu aiemmalla työllä ja säästetty eläkekassaan.

  4. avatar Pekka Lampela sanoo:

    Tuo vienti-tuontisuhde on yksi kuvaaja joka tekee ongelmalliseksi ajatella vaihtoehtoja. Kun suomalaisten ekojalanjäljen suuruus perustuu juuri tuohon vientipainotteiseen teollisuuteen jota valtio oli voimakkaasti ajamassa 1800-luvun lopulla. Suuren venäjän kyljessä se oli Suomelle onneksi. Elintaso nousi ei yksinomaan bruttokansantuotteena vaan myös nykyisillä hyvinvointimittareilla mitattuna. Mutta nyt ei tilanne enää ole sama. Suomella ei ole mitään mahdollisuuksia kilpailla bulkkituotteilla kuten sellulla tai kännyköillä. Ne tehdään halvemmalla muualla.

    Mitä jos tämä ”taantuma” ei lopukaan? Mitä jos olemme saavuttaneet kasvun rajat? Ainakin meitä enemmän kasvua tarvitsevat vaikkapa ne sadat miljoonat kiinalaiset jotka jo tänään ovat ilman puhdasta juomavettä. Tai ne sadat miljoonat intialaiset, jotka eivät näe vettä ollenkaan?

    Meillä suurilla ikäluokilla on varaa jättää kolmas jättiteevee ostamatta. Meillä on varaa elää kahdeksankymmenluvun elintasoa jolloin viennin tarve ei ole sellainen kuin nyt. Tämä ei ole vain yksityisajattelua, vaan tästä on hyvin tutkittua tietoa.

  5. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Jaana!
    Minä luulen, että lähitulevaisuudessa meidän on pudotettava eläkkeiden tasoa. 60-, 70- ja 80-lukujen karttumat söi inflaatio. 90-luvusta puolet oli lamaa eli vasta tällä vuosikymmenellä työntekijöiden ja työnantajien eläkemaksut ovat kerryttäneet pottia. Ikävä asia on, ettei niitä osattu turvaavasti säilyttää eikä kukaan rahakasan vartija osannut.
    Mielestäni meidän pitäisi eläkkeen maksun perusteeksi ottaa ikä eikä työhistoria ja siirtyä tasaeläkejärjestelmään. Maksetaan tietyn iän saavuttaneille sama summa rahaa verottomasti, vähän niinkuin lapsilisää, mutta elämän toiseen päähän. Työeläkeyhtiöt voisi siirtää valtionkonttoriin,sillä veikkaanpa, että jo niiden hallintokuluilla maksettaisiin tuhat eläkeläistä.
    Systeemissäni pienituloiset tietysti voittaisivat, mutta toisaalta suurituloiset olisivat jo omaisuutensa hankkineet ja voisivat vaikka jatkaa työelämää eläkkeestään huolimatta.
    Joku muutos tässä tulee, sillä jatkuva kasvu on teoreettisesti mahdoton.
    Terv. Hessu K.

  6. avatar Maarit Anttila sanoo:

    Minä puolestaan odotan kieli pitkällään, jokos ne ns. isot ikäluokat siirtyisivät eläkkeelle. Minäkin saisin ihan oikean oman työpaikan ennen omaa eläkeikääni. Tekijöitä tarvitaan heidän tilalleen.

    Olen 1960-luvun alkupuolella syntynyt ja satuin perustamaan perheeni juuri ennen edellistä lamaa, ja täytimme maatamme 3 ihanalla lapsella. Koskapa ensimmäinen ammattikoulutukseni oli jo vanhentunut, kävinpä hiukan yleissivistävää koulua ja pari ammattitutkintoa 1990-luvun aikana. Samalla sain käydä töissä, jos satuin saamaan työpaikan.

    Nyt hyvällä koulutuksella, kohtuullisella työkokemuksella ja taatusti lapsihanat suljettuna ja 46-vuotiaana naisena olen kuin kehäraakki. Ei kelpaa työnantajille. Väliinputoaja. Meitä on muuten melko monta. Arvaappa harmittaako?

Jätä kommentti

css.php